lauantai 23. heinäkuuta 2011

Utö, saari joka lumoaa taijanomaisuudellaan

Utö, ulkomeren saari joka lumoaa taijanomainaisuudellaan, vie kävijän sydämen :), niin kuin nyt heinäkuisina kesäpäivinä, joita vietin saarella ja se on saari, jonne haluan yhä palata, jossa tunnen olevani pohjattoman inspiraation lähteellä. Karussa kauneudessa. niinpä haluankin lähettää terveiseni teille Utöläiset lukijani :), olette onnekkaita, etuoikeutettuja saadessanne viettää osan tai koko vuoden tällä upealla saarella pienessä yhteisössä.


pala, Utön lumoa ...


huikea kesäinen reissu ulkosaaristoon alkoi turusta. Oli mahdollisuus tutustua turun vpkn toimintaan ja tiloihin - eiliseen ja tähän päivään - extra mukavana yllätyksenä, sattumien summana :) Kiitos Turku ja vpk!


peilisalissa on tehty historiaa.

Utö odotti, matka jatkui turusta martinsillan kupeesta aspöllä seuraavana aamuna. Matkalla tapahtui yllättäviä kohtaamisia, jonka seurauksena asumismuotoni koki yllättävän muutoksen Utössä. Sain käyttööni huoneiston, huoneen sijaan. Joskus elämä on :).


saaristomeri näkymää aspön aurinkokannelta.


matkan varrelta loistokari

Meri Utön ympärillä on karikkoinen, tuulet vaihtelevat, valo vaihtelee. Päivien sää oli aurinkoa, puolipilvistä, sadetta, ukkonenkin yritti saarelle. Odotan kovin syksyä Utössä, haluan viettää myrkyisän päivän eteläkärjessä, kuunnella kallioon lyöviä aaltoja ja katsella tyrskyjä - ymmärtäen meren voiman. 


tänään -kesän ja meren lempeyttä


Utön niemillä, lahdilla, kareilla, luodoilla jne on omat vanhat nimensä, kuvassa ollaan kesnäsissä nauttimassa karusta kauneudesta ja merestä.


mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan tätä kauneutta, jonka koin istuessani rantakalliolla. kuunnellen vain tuulta, ajatusten levätessä. Tuli tunne, että olen kaukana kotoa, vaikka olin suomen eteläisimmässä saaressa ja sen nimenen kärjessä. aika pysähtyi. Helsinki ja huominen oli kaukana. Aspö laiva meni, vei vieraat. Eivor saapuu vasta illalla, saarella on rauha.


 ei ole sanoja kuvaamaan saaren tunnelmaa, kun verkot ovat kuivumassa, aurinko paistaa kuumasti ja ukkonen jylisee jossain kaukana. Palaan Ymmin puodista saaristoleivän kanssa asunnolle.


matkalla asunnolle huomasin taas olevani liian kiireisellä aikataululla Utössä, niinpä tein mielessäni päätöksen - viikosta. ajankohta vain auki - aika näyttää. Asuntoni ovi oli lukitsematta, ei ollut tarvetta lukituille oville tällä saarella - Bönehusetin ovetkin olivat avoinna käydessäni kappelissa.


saaren karkki, Utön majakka.


KYLÄELÄMÄÄ


ihastuttavia neuleita ...


saaren kauppa ja posti ...


elämää saarella ...


Taiteilijapaja Pikku Tyllin kahvi parkki. Ihastuttava keramiikkaverstas, jossa tauluja, uniikeja vaatteita, koruja, keramiikkaa ja aivan ihanat taiteilija naiset.


Pikku tyllin keramiikkaa ...


mikä lumo ja rouheus koko kauneudessaan ...


Hannan kahvila ... 


Ymmin puoti ja paljon muuta.


Tämän muistomerkin haluan laittaa tähän. muistuttahan se järkyttävästä jouluyöstä Utön edustalla vuonna 1947 jolloin Park Victory ajautui myrskyssä karille ja upposi. Tämä 10-haarainen muistokynttelikön sijoituspaikka on Utön kappelissa,  bönehusetissa muistuttamassa niistä kymmenestä hukkuneesta merimiehestä.


torstai-illan auringonlaskua myöhäisillassa. perjantai aamuna kello herätti 04.30. on varhainen lähtö. Tuntui tylsälle jättää Utö - outo ikävä jäi, kun Eivor kuljetti minua auringon noustessa kohti nötön saarta, joka on seuraava pysähdyspaikka.


Nötö  N59 57,1´E21 44,8´ Nötö sijaitsee Nauvon eteläisessä saaristossa ja se on yksi Saaristomeren kansallispuiston suurimmista saarista.


toukokuun näkymää Nötön laiturista, silloin kuljin ohi ...


... nyt minua ohjeistivat opasteet :)


noin kaksisataa vuotta vanhaa aarniometsää


näkymä kuin afriikasta savannilta - ei, ollemme nötössä


merimaisemaa kansallispuistosta ja ...


... kukkaloistoa majapaikkani parvekkeelta.


Lauantaina aamupäivällä eivor kuljettaa kohti uusia seikkailuja ...
Saaristomeri ja ulkosaaristo on jotain ainutlaatuista, omalta lähialueeltamme, joten miksi mennä merta edemmäs kalaan :) Valokuvaajille ja luontoharrastajile saari on ehtymätön aarreaitta. Jäin miettimään millaista asuminen olisi saarella. Ajatus houkuttaa kovin. Olisin luovuuden lähteellä. Jätän ajalle - se tapahtuu mikä on tapahtuakseen.


* * * * *


olen aamuyön meren veistämä liike
olen kohdannut yötuulen

olen astunut aavistuksen kynnykselle
olen pyyhkiytynyt puhtaaksi

tuulen parussa, kallioiden kauneudessa
asumattomilla seuduilla

sinne muistin kaari löytää

parantamaan säröjä
antamaan käden jälkeä

meren silmästä, tuulen kidasta
kallioiden viisaudesta

* * * 

 



Ei kommentteja: