Minua houkutti saariston rikas historia ja ihmeellinen pohjoinen luonto. Solovetskin saaet antoivat sisältörikkaan vaikutelman. Esi-isiemme rakennustaito ja taiteellinen silmä ihmetytti ja lumosi. Oli osattu luoda monumenttaaliset, karulla kauneudellaan lumoavat ja kiehtovat temppelit ja rakennukset kylmälle merelle piiloutuneille saarille.
- lainattu kuva -
Anne Applebaumilta löytyy "Gulaga History".
Solovetskin luostari
Solovetskin luostarin valoa ja varjoa
luostari ilta-auringossa
Solovetskin luostarissa toimii pieni veljesväestö, joka ylläpitää ja rakentaa luostaria, joka kuuluu myös UNESCON maailmanperintökohteiden listalle.
Näkymä Solo hotellin huoneen ikkunasta oli hulppea. Suoraan luostariin.
Asuimme hotelli Solossa retkeilymaja tunnelmassa, kaksi kahdenhengen huoneen solua, wc, suihku ja lämminvesiboileri neljälle.
Solovetskiltä löytyy myös hotellitasoista majoitusta, jota itse henkilökohtaisesti suosin jatkossa.
matkalla jonnekin ...
maitovalaita Solovetskin Beluzin niemeltä ...
Vienanmeri - venäjäksi, valkea meri.
Mutta, tästä kaikki alkoi, seitsemäs heinäkuuta. Alkuvaikeuksien jälkeen pikkubusseilla kohti Kuhmoa, jossa vietimme ensimmäisen yön.
Automme joutui jo kotimaassa rengasongelmiin, saimme vararenkaan alle ja matka jatkui kohti Kuhmoa ja venäjän kuoppaisia teitä. Autot joutuvat kohtuuttoman koville noilla teillä, niinpä meiltäkin meni ilmastointi rikki.
Osa matkasta oli kuin turkkilaista saunaa, ilman pesijää, savettia sen sijaan kului :) elämysmatkailua parhaimmillaan. Meillä oli kuitenkin hyvä tunnelma bussissa, vaikkakin hiekkatien pöylt yskittivät, ikkunoita oli pakko pitää auki kuumuuden vuoksi, lämmintä lie ollut noin + 25 asteen paikkeilla, ellei enemmänkin.
Hyvä matka venäjälle tarjoaa aina kokemuksen, joka on subjektiivinen. Vahvastikaan intersubjektiivisen - siis venäjän kulttuurin luoman, todellisuuden ja objektiivisuuden välille ei voi asettaa yhtäläisyysmerkkejä. Se mitä kukin pitää todellisuutena, on aina ihmisten hahmotuslakien ja kulttuurikäsitteiden läpi suodatettua suhteellisuutta, myös ohjelmajulistuksissa.
Solovetski jäi mieleen, joten seuraavan kerran Allegro-junalla Helsingistä Pietarin kautta vienan Kemiin, josta laivalla Solovetskille ja Solovki-hotelliin. Peräti neljä päivää Solovetskilla, jossa nähtävää ja koettavaa riittää. Hinta vain noin 150 euroa enemmän, kuin tällä matkalla.
Kon-Tiki tours on tuttavieni käyttämä matkatoimisto ja he ovat kertoneet erittäin hyvää palautetta kokemuksistaan vastuullisesta ja asiansa osaavasta ja -tuntevasta toimistosta mm. Afrikan luonto- ja lintumatkalta sekä Perun reissusta. Solovetskin neljä päivää ehkä koen kontikillä :)
Rajamuodollisuudet ovat aina oma lukunsa, koskaan ei voi olla varma onko venäjän tullivirkailijoilla hyvä päivä tai mikä on ollut esimiehen käskynjako päivään, onneksi useimmin on se hyvä päivä.
Venäjällä kun ollaan, niin ei voi olla törmäämättä Tsasounaan, jota nimeä käytetään ordotoksisesta rukoushuoneesta.
Kalastajamies Rukajärveltä
Katutaidetta Belomorskista "heart on stage art"
Belomorskilainen hääpäri ja ikuinen rakkuden tuli taivaalle lähtevänä kuumailmapallona.
Belomorskilainen isä ja poika
Kertomus jatkuu Solovetskin reissusta ... mutta nyt Highway odottaa :) ja länsi turunmaan ulkosaaristo !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti